Mistä tarjotin vihreille kuulille sai alkunsa?

Tarjotin vihreille kuulille sai käytännössä alkunsa siitä, kun katsoin Netflixistä reality tv -sarjan Blown Away. Sarjassa taitavat lasinpuhaltajat kilpailevat tuomariston edessä ja tekevät annettujen teemojen mukaisia upeita luomuksia. Olin toki lasinpuhalluksesta ollut vaikuttunut jo aiemmin, mutta tämän sarjan kautta lasi rupesi kiinnostamaan erityisesti materiaalina.  

Katsoin kaikki sarjan kaudet putkeen ja halusin päästä kokeilemaan lasinpuhaltamista ihan itse. Suomessa oli juuri tuolloin jotenkin todella hankalaa päästä lasinpuhalluskursseille, joten matkustin Prahaan harjoittelemaan. Prahassa minulle valkeni se, että lasinpuhalluksessa on aika pitkä tie edessä, jotta oppisi edes auttavat alkeet. Rupesin selvittelemään myös muita tekniikoita lasin työstöön.  

Löysin Suomesta Lasitusliike Karhisen, joka järjestää kursseja lasinsulatuksesta kiinnostuneille. Pääsin lasinsulatuskurssille jo muutaman viikon päästä Prahan reissun jälkeen. Ei minulla oikein kyllä ollut aavistustakaan mitä lasinsulatus (tai taivutus) on kurssille mennessäni, mutta kurssilla ymmärsin, että lasinsulatuksessa on mahdollista edetä harrastuksena vaikkei omistaisi omaa lasinpuhallushyttiä tai uunia.

Lasinsulatustekniikasta halusin kurssin jälkeen oppia heti lisää, ja kysyin yksityisopetusta Päivi Kekäläiseltä. Päivillä on useiden vuosien kokemus erityisesti lasin uunitekniikoista. Päivin kanssa pohdimme ja testailimme miten saisimme lasiin halutun kuoppaisen muodon. Päivi on ollut minulle suurena apuna ja ilman Päivin vinkkejä ja neuvoja, en olisi päässyt kovin pitkälle tarjottimen teon kanssa.

Puhallus- ja sulatuskurssien lisäksi olen opetellut myös lampputekniikkaa, joka on lasin sulattamista polttimolla. Lasi on materiaalina spontaani ja vaativa. Tuntuu usein siltä, että mikään ei lasin kanssa onnistu juuri siten, miten ensimmäiseksi olettaa. Tämä on varmaankin iso syy sille, miksi lasi materiaalina kiehtoo.

Miksi juuri vihreät kuulat?

Jo Prahaan lähtiessä minulla oli ajatus, että haluan tehdä lasista tarjottimen juuri vihreille kuulille. Ja myös se, että tarjottimessa pitäisi olla 23 puolipalloa, eli saman verran koloja kuin Fazerin rasiassa on kuulia. Myös tarjottimen muoto on ollut selkeä – vaikkakin matkalla olen tehnyt tarjottimesta useita eri variaatioita prototyyppeinä.

Toki vihreillä kuulilla on myös meemiarvoa, joten hieman uskalsin toivoa, että tarjotin saattaisi saada jonkin verran huomioita verkossa. Halusin tehdä tälle jalolle tuotteelle arvoisensa astian. Vihreä kuula -meemien vuoksi, ajattelin että Reddit.com-sivusto olisi hyvä kohdeyleisö, jolle esitellä aivan ensimmäiseksi luomustani. Sadat tuhannet postauksen näyttökerrat, tuhannet tykkäykset ja viestit kannustavine kommentteineen saivat minut ymmärtämään, että nyt taidan olla onnistunut.

Ajatus lasisesta tarjottimesta vihreille kuulille on kummunnut todennäköisesti johtuen siitä, että pidän fine dining -ravintoloissa siitä, että annoksiin on joko erikseen suunniteltu tai tarkoin valittu astiasto. Näissä usein uskalletaan myös leikitellä ja poiketa tavanomaisuudesta.

Mitä jatkossa?

Kun olen näyttänyt kuulatarjotinta tutuille, on tarjotin saanut hymyn kasvoille. Tämä on jatkossa varmasti myös yksi töitäni ohjaava periaate. Haluan tehdä lasista jotain nokkelaa ja hauskaa, mutta samalla käytettävää ja laadukasta. Tehden arkisista asioista juhlaa. Lisäksi minua kiinnostaa kierrätyslasin hyödyntäminen ja olen jo päätynyt tekemään Ikkuna-sarjan tarjottimet ainoastaan vanhoista ikkunalaseista.

Seuraaviksi teoksiksi minulla on muutama idea, jotka ovat hieman samaa sarjaa kuulatarjottimen kanssa. Nämäkään eivät ole helpoimmasta päästä toteuttaa ja vaativat vielä vähän lisää harjaantumista lasin työstöön, mutta stay tuned.